Sokeriton, vehnätön ja tipaton tammikuu

Joulun mässäilyn jälkeen oli keksittävä jotain, millä katkaista sokeri riippuvuus. Tässä mukaan astui "-ton, -ton" tammikuu.

Ensimmäiset kaksi viikkoa oli vähän vaikeampia mielitekojen suhteen. Teki mieli karkkia ja pullaa, eikä saunaolutkaan olisi pahalle maistunut.

Mutta sen jälkeen helpotti, mieliteot vähentyi oleellisesti, kunhan piti huolen ettei ollut nälkä.

Tässä mukaan tuli vähähiilarinen ruokavalio, jossa turhat hiilarit karsittiin pois. Sokeri, vehnäjauho, leivät ja peruna jäi pois ruokavaliosta. Niiden tilalle tuli kasvikset, vihannekset ja hedelmät ilman rajoituksia. Ruokaa oli siis riittävästi ja kaloreita ei tarvinut laskea.

Välillä kuitenkin siirsin päivän ruuat ruokapäiväkirjaan tietääkseni missä mennään ja millä makroilla. Tätä en kuitenkaan jaksaisi tehdä jokapäivä, mutta joskus kuitenkin.

Tarkkuus tässä on kuitenkin vain suuntaan antava, koska määriä en ole punninnut ja mausteissa ja kastikkeissa piilevät sokerit on huomioimatta.

Tämä ruokapäiväkirjan pito on kuitenkin jo tuttua aikaisemmilta yrityksiltä, joten eiköhän se riittävän tarkka kuitenkin ole. Ja ilokseni huomasin, että ilman nälkää kalorivaje oli riittävä hitaaseen painon pudotukseen.

Mitään ihmediettejä en enää harrasta, niiden tehot on minulla jäänyt kovin lyhyeen. Uusi ruokavalio on tarkoitus jäädä elämäntavaksi, joten tätäkin vielä hiotaan minulle sopivaksi omaa kehoani kuunnellen.

Tammikuun tiukempi linja oli kuitenkin tälläinen vanhojen ruokatapojen muuttattaminen parempaa kohti ja tässä apuna oli alkuinnostus, jota kannatti käyttää hyväksi.

Jatkossa kuitenkin liian tiukka kieltäminen ei sovi minulle, joten herkutkin on sallittuja, mutta maltillisesti. Tarkoitukseni on löytää rento suhde ruokaan, joka kuitenkin pääasiallisesti olisi terveellistä ja maistuvaa.

Laskiaisena saatan syödä pullan, mantelitäytteellä ...