Toinen viikko takana


Toinen viikko takana. Paino on laskusuunnassa, joten taputukset paikallaan.

Energistä oloa yhä odottelen, mutta muten olo on aika bueno. Olen nukkunut paremmin, liekö syynä hiilaripitoisen iltapalan syöminen. Käänsin aamupalan ja iltapalan toistepäin.

Tiistai oli vaikein päivä, elimistö huusi sokeria. Päätä särki ja olo oli vetämätön. Lisäsin rahkaan lusikallisen sokeripitoista luumuhilloa. Ehkä se auttoi, kun sen enempää en sortunut makeaan.

Yhden aterian olen syönyt joka päivä ja vehnää olen vältellyt. Kokonaan en pystynyt vehnää välttelemään, koska päivänä eräänä sorruin susheihin. Soijakastikkeessa on vehnää, mutta söin silti. Muutenkaan en ole absolutisti tässäkään asiassa. En pidä ehdottomuudesta jos ei ole ihan pakko.

Varsinaisesti nälkää en ole kokenut, mutta maha on ilmoittanut näläntunneesta välillä. Se on vaan ilmotellut, että olis ruaka-aika. Aikaisemmin napostelut, ne ohimennen vedetyt huomaamattomat herkut, piti kurinan poissa.

Ruokapäiväkirjaa pidin puolitoista viikkoa ja se riitti tähän hätään. Ruokailu on suunnilleen kohillaan ja kaloreitakin syön riittävästi. Niin, helposti tulee syötyä liikaa, mutta näin alussa myös liian vähän. Pienillä miinuskaloreilla mennään, koska haen tällä muutoksella maltillista painonpudotusta.

Jätän päiväkirjan taustalle tueksi, sillä voi aina silloin tällöin katsoa jonkun päivän ruuat. Perusrunko syömiselle on kuitenkin löytynyt, joten en tarvitse päivittäistä valvontaa syömisilleni. Tää oli jo ennestään tuttua mulle, joten pääsin helpolla.

Viikonloppuisin sallin itselleni herkkupäivän, mutta vain yhden ja kohtuudella. Se onnistui hyvin. Näin jatketaan.

Kahvihetki


Huomasin olevani kuin rautakanki, joten seuraava lupaus on lisätä venyttelyitä ja liikkuvuusliikuntaa. Joten liikkuu, liikkuu...

"Elämä on jumalten juomaa. Sen maku on kohtalon luomaa ja kypsyys vuosien tuomaa."

Kommentit

  1. Anonyymi15. tammikuuta 2018 klo 9.16

    Hei!
    Löysin blogisi, kun päätin viimein itsekin tarttua härkää sarvista ja aloittaa elämäntapojen uuteen uskoon laittamisen. Jään seurailemaan edistymistäsi. Hyvältä kuulostaa! :)

    Ja vehnästä: Itse lopetin vehnän syömisen kaksi ja puoli vuotta sitten kokeiluluontoisesti, koska olin kärsinyt jatkuvista vatsakivuista. Ruokavalion muutos auttoi eikä samanlaisia kouristuksenomaisia kipuja ole ollut. Vuotta myöhemmin minulla todettiin ihan venhäallergia, joten olen ollut ruokavalion suhteen melko tarkka. Minulla ei ole ollut suurempia ongelmia jättää vehnää pois, nykyään kun korvaavia tuotteita on hyvin saatavilla. Aluksi varmasti vaatii vähän syynäämistä.

    Soijakastikkeiden kanssa sinun ei tarvitse hätäillä. Soijan valmistusprosessissa vehnä pilkkoutuu siten, ettei elimistö enää tunnista sitä vehnäksi. Joka keliaakikot voivat käyttää soijaa. Vain todella herkät vehnäallergikot voivat saada soijasta oireita.

    https://lihavastaonnelliseksi.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anne Mäki-Kuutti15. tammikuuta 2018 klo 23.06

      Kiitos kommentista. Itsellekkin toi vehnän jättäminen liittyy suurelta osalta juurikin noiden vatsakipujen ja jatkuvan närästyksen vuoksi. Totuttelua vaatii, niinkuin kaikki uusi alkuun. Tsemppiä sinne kanssa, tämä terveellisesti syöminen tarvitsee välillä pientä kurinpalautusta. Se vaan niin heloosti luisuu sivuradalle.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ympäristön vaikutus muutokseen

Kuva
Jotkut tilateet herättävät minussa tunteita, jotka saavat minun syömään ilman nälkää.  Nämä ovat usein niitä päivän aikana koettuja negatiivisia asioita, jotka tulee hoidettua mielihyvää tuottavilla ruuilla. Ja nämä eivät todellakaan ole niitä kasviksia tai hedelmiä. Tälläiset tilanteet olisikin hyvä oppia tunnistamaan, että voisi ajatuksella pureutua niihin, ilman ruokaa. Yleensä sen huomaa vasta sitten, kun on tyhjännyt kaapit herkuista omaan mahaan. Tapasyöminen on kanssa yksi oikein iso "peikko". Kuinka ihanaa onkaan laittaa hyvä sarja telkkarista ja kasata herkkuja viereen napostelua varten. Viikonloput ovat meillä pahimpia. Silloin TV, sohva ja herkut vetävät puoleensa. Tämä on täysin opittu tapa, josta on vaikea päästä pois. Ja tähän tarvitaan perheen tukea, yhdessä syödään porkkanatikkuja sipsien ja karkkien sijaan. Tai ei syödä mitään. Kyläily kanssa tuo haasteita, koska muutos on aina vaikeeta, eikä vaan itselle vaan myös muille. Kun sä kylässä sanotkin, e
Lue lisää

Tulossa jäätelökesä

Kuva
Nytpä maistiaiset uudesta proteiinijäätelöstä. Tämä Breyersin protskujätski sisältää 6,2 g proteiinia ja 7,6 g hiilihydraattia, josta sokereita 2,2 g. Energiaa tästä saa 101 kcal (424 kJ) per patukka. Toki jätskialtaasta löytyy kevyempiäkin tuotteita, mutta myös paljon kaloripitoisimpiakin tuotteita. Itseäni tässä kiehtoo tuo hiilihydraattien ja proteiinien suhde. Patukka itsessään on ihan hyvän makuinen. Vaniljajäätelö, joka on päällystetty suklaalla. Kyllä tästä jätskinhimo menee hetkeksi. Toki voisin valita myös Classicin uutuuden, jossa hiilareita onkin 29g ja protskua 3,1 g per puikko, kaloreita on paljon enemmän. Ja tämä ihanuus maistuu kanssa hyvälle. On vain valintakysymys, mitä jäätelöltä odotan juuri nyt ja tällä kertaa valitsin kahvin kanssa tuon protskujäätelön. Hyvää oli.
Lue lisää

Polar Ignite, uusi ystäväni

Kuva
Fitnesskellon päivitys Joululahjaksi sain uudemman Polarin vanhan kellon tilalle. Sirompi ulkonäkö ja sykkeen mittaaminen ranteesta miellytti. Tällä on nyt hyvä seurata edistymistä. Ainakin tuotekuvaukset lupaavat riittävästi toimintoja minun tarpeeseen. Kello on uusi Polar Ignite, joka on sykkeen ranteesta mittaava fitnesskello. Vanhaan Polarin nähden tässä on myös GPS, josta näen juoksulenkin pituuden, juoksunopeuden sekä reitin. Kellomainen sirompi ulkonäkö, värinäytöllä, oli myös yksi syy vaihtaa kello uudempaan. Kello on kuitenkin kädessäni lähes aina, myös yöllä, koska tässä kellossa on myös unen laadun seuranta . Jos jotain jäin kaipaamaan, niin stressitason mittausta, mutta muuten olen ollut tyytyväinen kelloon. Suosittelen tällaiselle perus kuntoilijalle, joka haluaa seurata päivittäistä aktiivisuutta.
Lue lisää